Vartiosaari, Helsinki - ainutlaatuinen maailmassa

Vartiosaari, Helsinki

Toista saarta, jolta löytyisi niin erityinen luonto, vaihteleva maisemaympäristö vain lyhyen matkan päässä maan pääkaupungista, ei löytyne. Vartiosaaren rantaan on Senaatintorilta matkaa 7km ja Rastilasta metroasemalta 3km. Google-maps kartan avaamalla saaren maantieteellinen sijainti selvenee: miten houkuttelevan vieressä Helsingin niemeä se sijaitsee.

Helsingin alueella luonnonmaisemien vaihteleva kauneus tai floran ja faunan monipuolisuus ei ole missään runsaampaa kuin Vartiosaarella. Helsingin edustalta löytyy laskentatavasta riippuen 115 saarta (joista useat ovat yksityissaaria). Saarilla on tehty luontokartoituksia. Kerätyn tiedon valossa Vartiosaari sijoittui kärkeen luonnon- ja maisemien monipuolisuudellaan.

Suomen luonto: Stadin villi vihreä saari

Kerrotaan, että Pentti Linkola murahti saaren lehtoluonnosta: "eihän tällaisia ole enää missään". 

Vartiosaarella kiertää palkittu luontopolku.  Sen varrelta löytyy useita kiinnostavia yksityiskohtia: saarella ennen kesät-talvet toimineen luostarimökin asujien rakentama "metsäkirkko", Suomen kaunein mökkimiljöö - tammien ja omenapuiden katveessa sijaitseva Editin tupa, luonnonläheiseen kansanhistoriaamme palautuvat "Tapion pöytä" ja "Jatulin tarha", tallimiljöö, vuohivanhuksia, syvä hiidenkirnu... Rantojen kartanomiljööt ovat upeita.    

Tässä blogissa Vartiosaarta on esitelty monipuolisesti ja kauniin kuvituksin: Villiltä vihreältä saarelta

Vartiokallioilta (viikinaikainen tähystyspaikka merelle) avautuu panoraama kauaksi Itä-Helsingin saaristoon. Kirkkaalla säällä Söderskärin majakkatornikin näkyy Vartiokallioille (sinne on matkaa paikalta vähän alle 20km). 

Vartiokalliolla sijaitsee 1800-luvulla kivistä rakennettu kummeli. Arvellaan Vartiokallion toimineen tähystyspaikkana jo viikinkiaikana. 

Kovin monet helsinkiläiset eivät ole Vartiosaarella vierailleet. Tämä on ongelmallista sikäli, että paikan luonto- ja virkistysarvot eivät ole yleisesti tiedossa, ja se voi vaikuttaa vahingollisesti saaren tulevaisuudesta päätettäessä. Seurasaarelle tuskin rakennetaan elementtilähiötä lähitulevaisuudessa, vaikka sen sijainti hieno onkin!

Tähän asti Vartiosaarelle ei ole päässyt kuin veneellä tai talvella jäitä pitkin kulkien. Siksi Vartiosaari onkin säilyttänyt harvinaisen luontonsa.  

Puotilanlahden jäällä talvella 2016 juokseva Tuisku-koira. Edessä näkyvän Jatasalmen yli kaavaillaan siltaa ja raitiovaunuyhteyttä. Kuvassa oik. Vartiosaari, vas. Ramsinniemen kärki, josta matkaa Rastilan metroasemalle n.3km. Jatasalmi on virtapaikka, joten jää on siellä heikkoa läpi koko talven. Tältä etäisyydeltä kun Tuiskun kaa juostaan on vielä turvallista mennä. Mutta vain hyvillä jääkeleillä! Laajasalosta Reposalmen yli jäämatka Vartiosaarelle on lyhyempi ja enemmän kuljettu. Tällä maaliskuisella retkellämme emme tavanneet saarella muita kulkijoita - mikä kertoo paikan syrjäisyydestä, vaikka Senaatintori on 7km päässä!

Tulevien vuosikymmenten Vartiosaari?

Vartiosaaren tulevaisuudesta ollaan kiistelty jo vuosia. Helsingin kaupunki on aikeissa rakentaa saarelle noin 6000 asukkaalle mitoitetun asuinalueen, sillat ja raitiovaunuyhteyden.

Turistivirrat Seurasaarelle, Suomenlinnaan - tai vasta avattuun Vallisaareen kasvavat. Näihiin saariin ihastuneet ihastuisivat Vartiosaareen varmuudella - paikan autenttisuus ja luonnon monimuotoisuus ovat rikkauksia, joita tulisi ehdottomasti vaalia.   

Maailmalla metropoleja kehitettäessä on tällä hetkellä laadukkaiden viherpinta-alojen vaaliminen ja lisääminen lähelle kaupunkiasumista tendenssinä. 

Vartiosaarta tulisi vaalia ja kehittää virkistyssaarena, ainutlaatuisena kohteena meille ja tuleville sukupolville.   

Vartiosaari - Kaunis luonnostaan

Kaunissaari - yhteinen virkistyskohde

Itä-Helsingin rannikolta kymmenen kilometrin merimatkan takana sijaitsee meidän oma saari: Kaunissaari.




Saaren lahjoitti meille luonto- ja virkistyskohteeksi paikan viimeinen asukas vuonna 1959. Kaunissaari sijaitsee ulkomeren äärellä upeissa maisemissa, mutta se on silti helppo saavuttaa. Ajat vain metrolla Vuosaareen, kävelet kilometrin Aurinkolahden suuntaan laiturille (Kalkkihiekantori), josta kulkee yhteysvene Kaunissaarelle.

Kaunissaaren kansanpuiston luonto ja palvelut tarjoavat elämyksiä keväästä syksyyn. Kaunissaaren ystävät ry vaalii tätä perinnettä ja tarjoaa tietoa nettisivuillaan tietoa paikasta. Saaren laiturissa vierailee kesäaikaan Helsingin saaria kiertävä Kauppalaiva Christina, josta voi ostaa ihan mitä vain kauppatavaraa.

Kaunissaari sijaitsee ulkomeren äärellä. Saarikierros rantoja pitkin kävellen on pituudeltaan noin viisi kilometriä. Saaren etelärannan näkymiä luonnehtii aava ulappa. Tyynenä kesäpäivänä saatat havaita merisaukon särkiaterialla kivikkoisella rannalla. Merellä tuuliolot vaihtelevat, mikä on hyvä ottaa huomioon pukeutumisessa - ja joskus voi olla pakko jäädä odottamaan tyynempää veneilysäätä.

Syysmyrsky vuonna 2011. Kaunissaaren "Kallioniemi" peittynyt veteen.

Kaunissaaren etelän puolen rannan tunnelmallinen keittokatos talviaikaan. 

Lasten leikkipaikalla saarelaisia perheitä. Kuvan keltainen rakennus on saaren ravintola. Vanha jalo lehtipuu saarni on saaren upeimpia puita - ja hyvä paikka tutkia perhosien liikkeitä. Ravintolan talo on saaren viimeisen vakituisen asukkaan tilan, "Östergårdin", vanha päärakennus.

Kaunissaarelle et tarvitse kantaa juomavettä mukana. Pullo tai retkimuki riittää. Vesipisteitä löytyy ympäri saarta. Sähköjä saarella ei ole, joten syyskesän öinä telttailevalle otsalamppu on välttämätön. Ja tietysti sadetta ja tuulta Kestävä vaatetus. Ja lämmin makuupussi on ehdoton. Tuuli- ja kosteusolot saaristossa tuovat retkeilyyn haastetta.

Omalla veneellä liikkuville on saaren itäkärjessä suojaisa venesatama, laguuni, johon mahtuu n.60 venettä. 

On hyvät aallonmurtajat ja laguunilla syväystä liki 2 metriä. Myös pohjoisrannalta löytyy päivälaituri sekä poijuja veneitä varten.

Mutta laguunia mereltä lähestyttäessä tulee olla merikartta hallussa! Vieläpä päivitetty sellainen! Laguunia lähestyttäessä muuten sopivalle reitille osuu laajahko pinnan alainen matalikko, joka mainingissa näkyy vaahtopäänä - ja johon useat purjeveneet ovat vuosien varrella osuneet.   

  

Saaren pohjoisrantaa peittävät suojaiset kuusikot. Siellä kiemurtelee tieura. Tieuraa seuraten voi kiertää lähes koko saaren. Saarella on 2km pitkä luontopolku, jonka vihkosesta löytyy kiinnostavaa tietoa saariston luonnosta ja menneisyydestä. Kaunissaaren luontopolku: kartta+saaren luonto ja historia

Tieurat sopivat rajatusti myös liikuntaesteisille ja lapsiperheiden on helppo liikkua niitä pitkin. 

Saarelta löytyy lasten leikkipaikka ja kaksi luonnonhiekkarantaa. Ne ovat hitaasti syveneviä ja erittäin sopivia lapsiperheille. Helposti saavutettava hiekkaranta on ravintolan edustalla ja lasten leikkipaikan vieressä. Rauhallisempi ja luonnonkauniimpi ranta löytyy saaren länsikärjestä. Rannoilta löytyy suihkut, joissa vesi on sopivan viileää.

Kaunissaarella on kaksi saunaa. Tilaussaunalla on yleinen saunavuoro keskiviikkoisin ja lauantaisin. Sitä voi varata oman seurueen käyttöön. Tilaussaunaa on lämmitetty urheiluseuroille, luokkaretkeläisille ja polttariporukoille. Tunnelmallisempi ja upealla sijainnilla on venelaguunin viereinen ja edullinen perhesauna, joka sijaitsee kallioisen niemen katveessa. Sieltä on kiva kiivetä pyyhe lanteilla kalliolle, josta näkee aavan meren, tuulisella säällä vaahtoisia luotoja. Taivaanrannassa siintää Söderskärin majakkatorni. Saunoilla on uintilaiturit ja oman porukan käyttöön rauhoitettu ranta.

Telttailu on saarella sallittua. Hienoja vapaita paikkoja löytyy aina. Telttapaikka kannattaa valita sään mukaan. Saarella on perinnettä kausitelttailusta. Teltta on saanut olla saarella pystyssä keväästä syksyyn. Se on mahdollistanut kesälomailun luonnon helmassa ja aidon meiningin. Kun Kaunissaarella vierailee, kannattaa kuunnella kausitelttailijoita, tietoja ja tarinoita riittää joka lähtöön. Ja mistä sen tietää, kuka on kausitelttailija? No, hänet yleensä kyllä tunnistaa, kun hän tulee vastaan:)

Kaunissaarella vierailee koululaisryhmiä ja leirikoulut siellä ovat olleet hyvin onnistuneita. Saarella toimii puhelinpäivystys ( 09 310 71444 tai 09 310 71445). Info: yhteystiedot Neuvoja ja apua on aina saatavilla, vaikka luonnossa liikkuessa on tärkeää ennakoida ja varautua selviytymään omin avuin.

Kaunissaarella on vuokrattavia mökkejä, joista ylivoimaisesti sympaattisin on Roopen mökki, elikkä "Nemo"

Näkymä mökin ikkunasta kesällä, kuin sademetsää katselisi

upeita koivuja, rehevää. Syksyisin Roopen mökkiä ympäröivät vanhat sekametsät tuottavat hyvin sieniä.

Voit varata mökkejä ja saunoja jo varhain keväällä, halutuimmat viikot ja viikonlopun saunavuorot ovat kesälomakaudella usein buukattuja. Info: yhteystiedot


Luonnonkaunis Fagerö

Kaunissaaren mansikkapaikka sijaitsee laiturilta etelään suuntautuvan tieuran varrella harjanteella, nk. "muurahaiskallioilla".

Saaren floran rauhoitettu harvinaisuus löytyy venelaguunin vierestä saaren itäkärjestä. Heinäkuun kieppeillä kukkiva kenttäorakko

on vaaleanpunainen, vahvatuoksuinen, herneensukuinen kaunotar Ononis spinosa ssp. arvensis

Kaunissaarella havaitaan vuosittain runsaasti rantakäärmeitä, rauhoitettuja, vaarattomia. Sen sijaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei löydy varmaa havaintoa myrkyllisestä kyykäärmeestä.

Kaunissaarella muuttavien hyönteisten ja perhosten tiheys on huomattava. Saari on erinomainen paikka havainnoida niitä.

Maitohorsman värinen "Horsmakiitäjä"

Kauris, hirvi, kettu (ja ketun poikaset), jänis ja orava, ainakin nämä eläimet olen saarelta bongannut. Eläimet liikkuvat jäitä pitkin talvisin, jotkut, kuten hirvet, ovat vahvoja ja kestäviä meriuimareita. Erään kerran syksyllä iltahämärissä mökin ikkunasta katsellessani silmäni havaitsivat liikettä myrskyn kaataman puun läheltä. Sieltä hiipi paikalle hyvin hyvin vaivihkaa supikoira. Ja kurkisti ikkunasta rosvonaamiossaan. Se jatkoi hiipimistä puskalle, johon juuri oli heitetty tattia ja omenankuoria. Ainut kerta, jolloin supikoiran näin, oli tämä, vaikka niitä saarella asui useita, kuten tiedettiin syksyisistä metsästyksistä. Supikoira ja minkki ovat ikävä kyllä hyvin haitallisia vesilinnustolle pesimäkaudella.

Linnuista kiinnostuneille Kaunissaari on ainutlaatuinen kohde. Etelärannan "kellokallioilta"

avautuu hieno mahdollisuus seurata "arktikaa", pohjoisen lintujen muuttomatkaa.

Kalastaville saaren lähivedet ovat erityisen kiinnostavia meritaimen ja -siikavesiä. Virkistyskalastus on sallittua vieheluvilla.

Pohjoisranta on ollut viime vuosina selvästi kalarikkaampi, mikä johtunee luonnonkalojen vähyydestä ja istareiden elintavoista. Istarit hakeutuvat suojaisille hietikkorannoille evästämään kolmipiikkejä ym. pikkukaloja. Perinteinen "tyrskytaimenen" pyynti kivien kuohuista ei enää toimi, koska kuohuissa silakkaa hakevaa luonnontaimenta ei näillä vesillä käytännössä enää ole. Mutta jännittävää istarin pyynti hietapohjiltakin toki on!"Skomakaren" saaren (jonka kärjessä kyhmyjoutsen pesii) ja Kaunissaaren väliin jäävä salmi ja niemenkärjet lienevät Helsingin edustan saalisvarmimpia meritaimenpaikkoja. Mutta vain tietyissä olosuhteissa on taimenen tärpin riski suuri! Veden lämpötilan tulee olla alle +12 astetta ja tuulee voimistuvasti etelän- ja lännen väliltä, meriveden pinta on nousussa. Silloin taimen liikkuu ravinnon perässä ja iskee uistimeen, usein aamu- tai iltahämärissä. Meritaimensaaliit ovat kuitenkin verrattain pieniä ja täysin istutusten varassa. Meritaimenen Vanhankaupunginkoskelle vaeltava luonnonkanta on uhanalainen, vuosittain poikasia on lähtenyt vaeltamaan koskelta merelle noin 2000 kappaletta.

Keväisin Kaunissaaren pohjoisranta (varsinkin "saunaniemi") on osoittautunut hyvin kalaisaksi siikaongella.

Miten mä jouduin Kaunissaarelle?

Keväällä 2008 huomasin ilmoituksen kesätyöstä, jossa kysyttiin veneily- ja metsurintaitoja. (Paskahuusseista ei mainittu mitään.) Olin harjoitellut noita taitoja noin viisivuotiaasta lähtien ukkini mökillä saaressa ja minulla oli opintolainoja makselematta yliopistovuosilta.

Kaunissaaren olemassaolosta en tiennyt mitään ennen ensimmäistä työpäivääni. En vaikka olin asunut Helsingissä jo hyvän aikaa ja kierrellyt Nuuksion kansallispuistot ym. ilmeiset luontoretkien kohteet. Siitä päivästä alkaen Kaunissaaren retkelläni meni 7 puolikasta vuotta elämästä.



Eräät Kaunissaarella viettämistäni hetkistä olivat varmastikin elämäni onnellisia hetkiä.

Kaunissaaren tulevaisuus?

Kun puhumme yhteisistä asioista, erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Kaunissaarta hallinnoi Helsingin kaupungin liikuntaviraston sisään 90-luvulla perustettu "Merellinen osasto", jonka näköalattoman toiminnan on mahdollistanut Helsingin pienvenesatamista kerättävät varat. Yhteisistä resursseista kerrytettyjen varojen käyttö ja saariston tulevaisuutta koskevat päätökset tulisi mielestäni saada tulevaisuudessa avoimeen keskusteluun. Saariston toimista vastaavan tahon kuuluisi palvella saaristoturisteja ja -luontoa kestävällä tavalla. Helsingin niemeä ympäröivä saaristo on arvokas luonto- ja virkistysympäristä, tulevaisuuden Helsingin matkailuvaltti. Escape to the Helsinki islands

http://www.sipoo.fi/fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/asemakaavat/ranta-asemakaavat/ra_5_kaunissaari

Meriretkille...

Merimatkat uusiin paikkoihin ovat hyvin kiinnostavia 

Kyhmyjoutsen vartioi satamaa huhtikuussa

ja jännittäviä! 

Tässä Tuisku, 9 viikkoa vanha, lähdössä ekalle merimatkalle. Vator 14A -mallin veneellä Talosaaren Torpalle. Talosaaren Torppa (Helsingin luonnonsuojeluyhdistys)

Talosaaren Torpalla nukuimme yhdessä ulkona ekaa yötä kuistilla, kyhmyjoutsenten laulua kuunnellen raikkaassa pikkupakkasessa. Silloinen elämänkumppanimme arvosteli ratkaisuamme nukkua ulkona, piti meitä hulluina, että palellumme hengiltä, ja vetäytyi torpalle makuupussiin puolikiukkuisena. Tuisku nukkui ulkosall maha pystyssä peiton päällä, vaikka yritin peitellä, mutta ei, peittely-yrityksistä huolimatta nukkuminen peiton päällä napa paljaana tuntui pennusta sopivalta. Auringon noustua suostui sentään makuupussiin kuvattavaksi

ja heräsi aamunkoitteessa rapistelemaan vaahteranlehteä! Reissulla nähtiin eka kerta: hevonen, joutsen, sääksi eli kalasääski, joka on useana kesänä pesinyt pesinyt Talosaarella. Talosaari on hieno päiväkävelykohde. Parkkipaikan hevostalleilta voi kulkea tammikujaa ja perhosniitynviertä, lintulahden rantaa Torpalle, sieltä polkuja vanhoihin havumetsiin ja merenrantaan.

Elämä luonnon helmassa on joskus rankkaa ja alkaa nukuttaa. Varsinkin, jos toinen nukkuu kahden tunnin pätkissä. Upeassa keväisessä luonnossa on hyvä ottaa päivätorkkuja. Ja kun toinen nukkuu, toinen vartioi.

Ja kun toinen nukkuu, toinen vartioi.

Talosaarelle suuntautuneesta ensimmäisestä merimatkasta jäi hyvät muistot. Sittemmin Tuisku on vieraillut merikarhuna monissa upeissa paikoissa! 

Eniten me silti mereillään tässä ihan kodin lähistöllä, katsellaan metron menoa kun ajellaan sillan ali. Sieltä se tulee...

Mielestäni tässä on eräs Helsingin erityisyys: ympäröivä merellinen luonto on todella iso osa pääkaupunkia. 

Blogissa kirjoitan Helsingin saarista retkeilijälle. Erityisesti Itä-Helsingin kohteista, joista löytyy joitakin ainutlaatuisia luontokohteita. Nämä hienot retkisaaret, tunnetuimmat, Kaunissaari, Vartiosaari ja Söderskär, ovat helppoja saavuttaa kesäkaudella jopa julkisilla kulkuvälineillä ja vesibusseilla.

Menneinä vuosina olen töideni, talkoiden ja retkien kautta tutustunut varsinkin Itä-Helsingin saaristoon hyvinkin perusteellisesti, kaikkina vuodenaikoina. Kiinnostus Helsingin saaristoluontoa kohtaan on selvästi kasvamaan päin.

Meriretket on mahtavia! Pidän itseäni onnekkaana siksi, että olen saanut tutustua Helsingin saaristoon retkilläni. Tästä siis lähtee: tietoa, kuvia ja tarinoita Helsingin retkeilysaarista ja merellisen luonnon tarjoamista ainutlaatuisista mahdollisuuksista.